14.8.2024 Vilma Jää

Kuva: Mikko Malmivaara

Etnopopartisti Vilma Jää yhdistää kansanperinteelle tyypillisiä
soittimia synteettisesti tuotettuihin biitteihin ja suomalais-ugrilaista
lauluperinnettä pop-estetiikkaan. Jää lähestyy feministisen
kantaaottavassa musiikissaan ajankohtaisia aiheita historian kautta,
joka paljastaa meille kuinka surullisen vähän maailma on erityisesti
monissa naisiin kohdistuvissa asioissa muuttunut.

Kansanmusiikkijuurten lisäksi hänen sävelkielessään kuuluu hänen pitkä taustansa sekä kuoromusiikin että instrumentaalimusiikin parissa. Marraskuussa 2021 julkaistulla debyyttisinglellään Saatanan saalistaja Jää nousi kertaheitolla yhdeksi maamme mielenkiintoisimmista uusista artisteista.

Vilma Jään lokakuussa 2023 julkaistu Kosto-albumi voitti Emma Gaalassa Vuoden Etno -palkinnon sekä Eläköön FOLK! -gaalassa Vuoden Kansanmusiikkilevy -palkinnon. Lisäksi se ylsi Teosto-palkintoehdokkaaksi.

Konsertti Antareksessa 14.8.2024 klo 20. Liput 15 € (alle 12 vuotiaat ilmaiseksi). Lipunmyynti netissä sekä paikan päällä Antareksessa.

Liput

24.7.2024 Ester Heleniuksen tee- ja soittoilta & MeNaiset

Ester Heleniuksen tee- ja soittoilta klo 18
MeNaiset klo 20
Yksi konsertti 15 € ja yhteislippu 20 €. Esitysten välillä kesäterassi Juustopata ja kahvila Quimera palvelee.

Dramatisoitu konsertti pohjautuu Virolahden entisen Pitkäpaaden saarilta koottuun materiaaliin.
Musiikin koonti, sovitus ja harjoitus: Minna Raskinen.
Käsikirjoitus: Petri Pietiläinen.

Esiintymässä noin 20 soittajaa ja laulajaa eri puolilta Kymenlaaksoa.
Tuottaa Kymenlaakson kansanmusiikkiyhdistys ry.
Me Naiset sai alkunsa 1993 Helsingissä Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolla, kun laulajat halusivat laajentaa tietojaan ja taitojaan yhdessä laulamalla. MeNaisten jäsenet ovat opiskelleet, tutkineet ja laulaneet laajasti suomalais-ugrilaisten kansojen lauluperinnettä. Eri kulttuurien musiikkiin, äänenkäyttötapoihin sekä esityskäytäntöihin he ovat perehtyneet tutkimusten, arkistoäänitteiden, nuottien sekä vielä elävien perinteentaitajien välityksellä.
Yhtyeen ohjelmistossa on runolaulua itämerensuomalaisilta kansoilta eli suomalaisilta, karjalaisilta, inkeriläisiltä, virolaisilta ja setoilta. Lisäksi mukana on itkuja, loitsuja, vienankarjalaista joikua sekä lauluja muun muassa mordvalaisilta, liiiviläisiltä ja vepsäläisiltä. Laulut MeNaiset esittää useimmiten alkuperäiskielillä ja perinteisillä runomitoilla. Traditionaalisten laulujen lisäksi MeNaisten jäsenet säveltävät ja sovittavat omia lauluja. Yhtye on erikoistunut ihmisen ääneen. Se kuuluu sävellyksissä ja sovituksissa sekä ääni-improvisaatioissa perinteisen musiikin rinnalla.
Eila Hartikainen MuM , Maari Kallberg MuT, Anneli Kont MuM, Sirkka Kosonen MuT, Anna-Kaisa Liedes MuT, Outi Pulkkinen MuT
Levytyksiä: Emyt © MeNaiset 2023, Kelu. Ääniä 19, 2010, MeNaiset & Toorama: Mastorava. MNCD 1, 2001, MeNaiset: MeNaiset: MeNaiset. KICD 37, 1995.

Liput

Kuva: Johannes Wiehn

Me Naiset Taidekeskus Antareksessa heinäkuu 2024

6.7.–18.8. Independent Artists

Taivaallisen Akatemian ja Piirustusluokan ryhmänäyttely

Independent Artists -näyttely on Taivaallisen Akatemian ja Piirustusluokan yhteisnäyttely. Näyttelyyn mukaan on kutsuttu kaksi kuvanveistäjää Gunzi Holmström ja Reetta Gröhn- Soininen.

Näyttely koostuu piirustuksista, maalauksista, grafiikasta, veistoksista ja installaatiosta. Näyttelyn nimi viittaa siihen, että näyttelyllä ei ole teemaa vaan jokainen sai valita itsenäisesti teoksensa tähän näyttelyyn.

Näyttelyn kuraattorina toimii taidemaalari Jari Järnström, joka on myös molempien taiteilijaryhmien jäsen.

Tervetuloa avajaisiin lauantaina 6.7. klo 14!

Timo Partasen työskentelyä on tukenut Kimmo Kaivanto säätiö. Mika Vesalahden työskentelyä on tukenut Suomen Kulttuurirahasto.

Piirustusluokka: Jari Järnström, Jukka Kinanen, Maarit Malin-Pötry, Maaria Märkälä,Timo Partanen ja Reijo Puranen

Taivaallinen akatemia: Tiiu Anttinen, Juhani von Boehm, Marja Hakala, Outi Heiskanen, Beata Joutsen, Jari Järnström, Satu Kalliokuusi, Annu Kapulai- nen, Maikki Korhonen, Heini Lehväslaiho, Metti Nordin, Micke Rahikainen ja Mika Vesalahti

Kutsutut: Gunzi Holmström ja Reetta Gröhn- Soininen

Jari Järnstrom: yksityiskohta teoksesta Kulkija (2024)

Taivaallisen Akatemian perusti alkujaan akateemikko Kain Tapper. Hänen kuoltuaan akateemikko Outi Heiskanen, joka oli Lallukassa Tapperin seinänaapuri, alkoi johtaa Taivaallista Akatemiaa. Taivaallisen Akatemian keskeinen toiminto on viikoittain tapahtuva kahden tunnin mittainen alastoman mallin piirustus. Alkujaan piirustus tapahtui Lallukassa, mutta nyttemmin he ovat piirtäneet taiteilijoiden työhuoneilla. Taivaallisen Akatemian taiteilijoita on hieman toistakymmentä. Croquis-piirtämisen lisäksi Taivaallinen Akatemia pitää näyttelyitä ja niistä viimeisimmät olivat Pro Figura Järvenpään taidetalon galleriassa 2019 ja Pro Figura II Imatran taidemuseossa 2021.
Piirustusluokka-taideryhmää yhdistää intohimo piirtämiseen. Vaikka he yleensä työskentelevät piirtämisen lisäksi kuvataiteen eri menetelmin ja tekniikoin (kuvanveisto, maalaus, grafiikka, ympäristötaide tai valokuvaus), on ryhmän mielestä piirtäminen kaiken kuvan tekemisen perusta.
Piirustusluokassa yhdistyvät kunkin tekijän oma taiteilijuus sekä yhdessä tekeminen. Julkinen piirtäminen on oleellinen osa yhdessä työskentelyä. Jo ennen varsinaisen ryhmän perustamista, osa ryhmäläisistä osallistui yleisön edessä piirtämiseen erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Piirtämisen himo alun perin toi nämä kuvantekijät yhteen.
Piirustusluokan viimeisimmät näyttelyt olivat Vain elämää Drawing Gallery D5:ssä Kaapelitehtaalla, Helsingissä ja Viivan vierestä Järvenpään taidetalon galleriassa 2019.

21.5.–23.6. Puun puhetta

Puun puhetta -näyttely on auki yleisölle 21.5.–23.6. tiistaista sunnuntaihin klo 12–18.

Kutsutut taiteilijat ovat: Heli Kurunsaari, Juha Menna, Laura Pohjonen, Tuukka Peltonen, Anniina Vainionpää, Paula Martikainen, Pasi Karjula, Essi Pitkänen, Tiina Karimaa, Joakim Sederholm ja Tiiu Anttinen.

Anniina Vainionpää ja Heli Kurunsaari. Kuva: MarjaSeppälä

Antares näyttely nettikuvat1_E0A5081.jpg

Antares näyttely nettikuvat2_E0A5082.jpg

Antares näyttely nettikuvat3_E0A5088.jpg

Antares näyttely nettikuvat4_E0A5091.jpg

Antares näyttely nettikuvat30_E0A5233.jpg

Antares näyttely nettikuvat31_E0A5246.jpg

Antares näyttely nettikuvat32_E0A5281.jpg

Joakim Sederholm, PaulaMartikainen. Kuva: Marja Seppälä

Juha Menna, Anniina Vainionpää, Tuukka Peltonen. Kuva: Marja Seppälä

Juha Menna, Essi Pitkänen. Kuva: Marja Seppälä

Juha Menna, Pasi Karjula. Kuva: Marja. Seppälä

Juha Menna, TuukkaPeltonen. Kuva: Marja Seppälä

Pasi Karjula, Laura Pohjonen. Kuva: Marja Seppälä

Tiina Karimaa, Pasi Karjula, Juha Menna. Kuva: Marja Seppälä

Anniina Vainionpää (yksityiskohta). Kuva: Marja Seppälä

Essi Pitkänen (yksityiskohta). Kuva: Marja Seppälä

Tiina Karimaa (yksityiskohta). Kuva: Marja Seppälä

Puun juhla

2.6.2024 klo 14

Kutsumme paikalle edustajat Luonnonperintösäätiöstä ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta (MTK) jakamaan tietoa Suomen metsien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Lisäksi kuuntelemme kauno- ja dokumenttikirjailijoiden esityksiä. Puhujat ovat kenttäpäällikkö Jouni Väkevä MTK:sta, kirjailija, luonnonperintösäätiön varapuheenjohtaja Anni Kytömäki, toimittaja Pekka Juntti ja metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi. Luentopäivän moderaattorina toimii kirjailija, kirjallisuuskriitikko Suvi Ahola. Tilaisuuden musiikista vastaa muusikot Minna Raskinen ja Mimmi Laaksonen.

Puun puhetta -näyttely on auki yleisölle 21.5.–23.6 tiistaista sunnuntaihin 12–18.
Kutsutut taiteilijat ovat: Heli Kurunsaari, Juha Menna, Laura Pohjonen, Tuukka Peltonen, Anniina Vainionpää, Paula Martikainen, Pasi Karjula, Essi Pitkänen, Tiina Karimaa, Joakim Sederholm ja Tiiu Anttinen.

Lisätiedot: 044 981 9506 info@galleriaantares.fi

Jouni Väkevä

Anni Kytömäki

Pekka Juntti

Petri Keto-Tokoi

Kenttäpäällikkö Jouni Väkevä edustaa Kaakkois-Suomen metsänomistajia ja edistää työssään metsätalouden kestävää toteuttamista. Työurallaan hän on aiemmin toiminut metsäelinkeinojen edistäjänä Suomen metsäkeskuksessa, metsäteollisuuden edunvalvontatehtävissä ja puunhankinnan kehitystehtävissä ja metsätuhojen tutkijana. Äskettäin hän on siirtynyt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliittoon. Jouni Väkevä on kotoisin Kouvolasta.
Anni Kytömäki on kotoisin Hämeenkyröstä. Kytömäki on luontokartoittaja ja kirjailija. Vuonna 2020 ilmestynyt Kytömäen kolmas romaani, Margarita, sai kaunokirjallisuuden Finlandia -palkinnon. Hänen esikoisteoksensa, Kultarinta (2014), palkittiin Kaarlen palkinnolla ja Tulenkantaja -palkinnolla sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla. Lisäksi se oli myös Finlandia ehdokkaana. Anni Kytömäki on Luonnonperintösäätiön tuore puheenjohtaja alkaen 17.5.2024.
Haaparantalainen kirjailija, kirjailija-toimittaja Pekka Juntti osallistuu metsäpoliittiseen keskusteluun kirjoittamalla. Viime vuonna (2023) Pekka Juntti ja Anna Ruohonen julkaisivat Muuttuva metsä - oppaan kestävään ja tuottavaan metsänhoitoon. Hänen esikoisromaanissaan Villikoirassa (2022) metsä on keskiössä, jopa yksi päähenkilöistä. Villikoira palkittiin Lappi-kirjallisuuspalkinnon. Pekka Juntti voitti tietokirjallisuuden Finlandia -palkinnon kirjalla, Metsä meidän jälkeemme (2019), yhdessä Anssi Jokirannan, Anna Ruohosen ja Jenni Räinän kanssa. Kirjan palkitseminen herätti myös ristiriitoja teoksen näkokulman vuoksi.
Tamperelainen Petri Keto-Tokoi on metsänhoitaja, metsäekologi.
Puiden asukkaat (2021) on Petri Keto-Tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkijan Juha Siitosen kirjoittama teos Suomen puulajeista ja niiden seuralaisista. Puiden asukkaat valittiin Vuoden tiedekirjaksi ilmestymisvuonnaan. Keto-Tokoin erikoisalaa ovat metsäluonnon monimuotoisuus, metsien suojelu, erilaiset metsänhoitotavat, metsänhoidon historia ja kulttuurimerkitykset.
Kirjailija, kirjallisuuskriitikko